Kirjallisuus

-runonlaulajat välittävät uskonnollista perinnettä jumalien ja sankarien teoista eteenpäin
-homeros(?) tunnetuin runolaulaja
- ilias ja odysseia eurooppalaisen kirjallisuuden alku. Kertoo Troijan sodasta ja odysseuksen retkistä. Alkuperä edelleen arvoitus.

Näytelmä

-Tarinoiden moraalinen ja kasvattava vaikutus tärkeää
- teemoina usein kohtalonuhmaaminen ja jumalten kosto
- lajit: tragedia (myytit,moraaliset valinnat) ja komedia (yhteiskunnalliset aiheet)
- näytelmän pohjana dionyos-juhla. Vain miehet näyttelivät
-ateenasta näytelmätaiteen keskus 400-luvulla eKr
http://bit.ly/1wfr6CC

www.youtube.com/watch?v=88gXWW3qN7o

Kreikkalaisten jumalmaailma

Kreikkalaisten kirjallisuus

Mitä yleisinhimillistä ja kaikkien aikakausien ihmistä puhuttelevaa?

-varmaankin se, että odysseus surmaa tuosta vain toiset kosijat

Elämä ja taide kuuluvat yhteen

1.

-esim.prytaneion

2.

-melko luotettavina

Muistiinpanoja

Runonlaulajien ylläpitämää suullista perinnettä.ei papistoa,puhiäkirjoituksia, ei toisenuskoisten vainoamista

-Delfoi ja olympia merkittäviä uskonnollisia keskuksia
-delfoi: oraakkeli Pythia. Jumalien uskottiin ilmaisevan tahtonsa oraakkelin välityksellä
-olympialaiset
-uskonnon merkitys olympialaisissa suuri. Myös kulttuurisia "lajeja"
-naisilla ei pääsyä kisoihin
-jumalten lisäksi heeroksia (=sankareita) olivat jumalten ja ihmisten välissä (esim.Herakles, Theseus).   Kyvykkyys jumalallista alkuperää

Muistiinpanoja

 

 

I Antiikin aika  

I Antiikin aika

1.Mitä antiikilla tarkoitetaan

- Välimeren alueella vaikuttanutta kreikkalaisroomalaista kulttuuria.
- Merkitys jälkimaailmalle: Euroopan sivistyksellinen pohja luotiin antiikin aikana
- Kreikan ja Rooman (ja samalla länsimaisen) kulttuurin juuret ovat Mesopotamian korkeakulttuureissa

2. Antiikin Kreikka
2.1. Kaupunkivaltiot
- Kaupunkivaltiot alkoivat kehittyä 800 – 600 eKr. Merkittävimmät Ateena, Sparta.
- Kaupunkivaltion hallitseminen = politiikkaa
- Kulttuuri yhdisti eri kaupunkivaltioita.
- Kreikan kulttuuri kukoistuksen aika ns. klassisen Kreikan aikakausi.

2.2. Antiikin Kreikan demokratia
- Demokratia (=kansanvalta), syntyi Ateenassa. Kreikassa myös yksinvaltaa eli tyranniaa, harvainvaltaa eli oligarkiaa.
- Ateenan demokratia koski vapaita kansalaisia, miehiä, ei naisia tai orjia.
- Asiat käsiteltiin kansankokouksissa, jolle 500:n neuvosto esitteli asiat.
- Virat jaettiin arpomalla. Kansantuomioistuimet jakoivat oikeutta (jäseniä 201-1501).

Tehtävä: Selvitä, miten antiikin ajan demokratia toimi (lyhyt yhteenveto ja verkkolähde).Omin sanoin esseemuotoon.

2.3. Uskonto
- Runonlaulajien ylläpitämää suullista perinnettä.
- Jumalat asuivat Olympos-vuorella. Inhimillisiä piirteitä, ohjailivat ihmisten elämää.
- Ihmiset saattoivat vaikuttaa jumaliin - suututtaa tai lepyttää.
- Jumalat liittyivät jokapäiväiseen elämään.
- Delfoi ja Olympia merkittäviä uskonnollisia keskuksia
- Delfoi: oraakkeli Pythia.
- Olympialaiset (776 eKr.alkaen. Zeus)
- Uskonnon merkitys olympialaisissa suuri.
- Naisilla ei pääsyä kisoihin.
- Jumalten lisäksi heeroksia. Olivat jumalten ja ihmisten välissä. Kyvykkyys jumalallista alkuperää.

2.4. Kirjallisuus ja näytelmät
- Runonlaulajat välittivät uskonnollista perinnettä jumalien ja sankarien teoista eteenpäin.
- Ilias ja Odysseia – eurooppalaisen kirjallisuuden alku. Kertoo Troijan sodasta ja Odysseuksen retkistä. Alkuperä edelleen arvoitus.
- Ateenasta näytelmätaiteen keskus 400-luvulla eKr.
- Lajit: tragedia ja komedia
- Tarinoiden moraalinen ja kasvattava vaikutus tärkeää
- Näytelmän pohjana Dionysos-juhla.
- Vain miehet näyttelivät.

Aiskhylos (n.525-456 eKr.) Murhenäytelmien tekijä, draaman kehittäjä. Kuvasi kamppailua jumalten tahtoa vastaan, josta seurasi jumalten kosto.
Sofokles (496-406 eKr.) Suosituin. Kirjoitti tragedioita. Ihminen joutuu tuhoon taistellessaan kohtaloaan vastaan
Euripides (480-406 eKr.) Tragediaa, sankarit surkeita ja alhaisia, totuuksien kyseenalaistaminen.
Aristofanes (445-385 eKr.) Päivänpolitiikkaa, komedioita, rahvaanomaisia, yleisön suosio.

2.5. Taide
- Kreikassa kuvataidetta ei erotettu käsityöstä.
- Parhaiten ovat säilyneet veistokset ja rakennukset.
- Alkuperäiset kirkkaat värit ovat kuluneet pois.
- Pronssiveistokset yleisiä. Säilyneet roomalaisten välityksellä, vain marmorikopioina.

2.5.1. Antiikin taiteen kaudet
1.Arkaainen 700-480 eKr.
2.Klassinen 480-330 eKr.
3.Hellenistinen 330 – 30 eKr.

2.6. Arkkitehtuuri
- Merkittävät julkiset rakennukset, kuten temppelit ja teatterit, sijoitettiin keskusaukion eli agoran ympärille.
- Rakennukset yksinkertaisia, mutta matemaattisesti ja optisesti nerokkaita. Lopputulos aina harmoninen.
- Pylväät, palkistot ja päätykolmiot rakennusten peruselementtejä. Pylvästyylit syntyivät klassisella kaudella.
- Rakennukset koristeltiin maalauksin ja veistoksin.
- Klassiselta kaudelta lähtien kaupungit suunniteltiin ruutukaavan mukaisiksi.

- Kuvanveisto vaikuttanut vahvasti Euroopan taiteen kehitykseen.
- Pronssiveistokset yleisiä. Säilyneet roomalaisten välityksellä, vain marmorikopioina
- Patsaat olivat värikkäitä. Vrt. nykykäsitys antiikin patsaiden kauneudesta (marmorinvalkoisuus).
- Taiteilijan ammatti ei ollut arvostettu, olivat käsityölä

2.7. Filosofia
- Antiikin aikana filosofia tarkoitti kaikkea tieteellistä toimintaa.
- Uskonto ei estänyt järkiperäistä ajattelua.
- Eri teorioita maailmankaikkeudesta. Luonnonfilosofeilla
- Sofisteilla, viisauden opettajilla huomio luonnosta ihmiseen.

- Sokrates: väittely opetuksen ja totuuden etsinnän keino, kaikki voitiin kyseenalaista.

- Platon: todellinen maailma järjellä selitettävissä. Valtio-teos.

- Aristoteles: loi logiikan, hyvän elämän malli, kasvi/eläintiede, havaintojen teko.

- Pythagoras: lukusuhteet selittävät maailmaa.

2.8. Hellenismi

- Kreikkalaisen kulttuurin leviämisen aikaa. Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri (356-323 eKr.)  

- Tuloksena syntyi uusi ”sekakulttuuri”. Kuvanveistoon ja rakennustaiteeseen tuli itämaisia piirteitä. 

- Rakennuksista ja temppeleistä tehtiin suurempia.  

- Kulttuurien sekoittuminen sai tieteet kukoistamaan, mutta niitä ei sovellettu suuressa mitassa käytäntöön.

- Syyt: teknologian kehittymättömyys ja orjatyövoiman yleinen käyttö. Koneita ei tarvittu, koska orjat tekivät työt.

- Antiikin tieteiden kehitys pysähtyi Rooman imperiumin talousvaikeuksiin ja sisällissotiin 200-luvulla eKr.

Video: Rooman perustaminen.


-¨

 

 

esseekirjoitus

Antiikin demokratialla tarkoitetaan antikin aikaisissa kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa käytettyä hallintojärjestelmää. Parhaiten tunnettu on Ateenassa 300-luvulla käytössä ollut
Ylintä päätösvaltaa Ateenassa käytti kansankokous, eli ekklesia. Ekklesiaan saivat osallistua vain vapaasyntyiset, 18 vuotta täyttäneet ja kaksi vuotta asepalveluksessa olleet miehet. Ulkopuolelle ekklesiasta jäivät metoikit (Ateenaan muualta muuttaneet), naiset, alle 20-vuotiaat ja orjat. Ekklesioita pidettiin lähes viikoittain ja hyvällä puhetaidolla oli suuri merkitys. Tyrannien valtaanpääsyä pyrittiin ehkäisemään ostrakismos-äänestyksellä, jonka toteuttamiseen vaadittiin 6000 ääntä; demokratiaa uhkaavat epäilyttävät pyrkyrit häädettiin kymmeneksi vuodeksi maanpakoon. Äänestyslipukkeina käytettiin saviruukkujen sirpaleita (ostrakon), joista äänestys sai nimensä.
Ekklesian rinnalla toimeenpanevana elimenä toimi viidensadan neuvosto eli bule. Tuomiovaltaa käytti kansantuomioistuin, eli heliaia, jonka tuomaristoon kuului joissakin tapauksissa jopa 1500 tavallista kansalaista, jotka valittiin arvalla. Jotta köyhimmilläkin olisi ollut mahdollisuus valtiollisten tehtävien hoitamiseen, niistä alettiin maksaa palkkaa. Henkilöä, jota politiikka ei kiinnostanut, kutsuttiin idiootiksi.